perjantai 27. syyskuuta 2013

Eräillen kymmenettä päivää pohjoisessa onnettomuuden säestämänä.

Edellisenä päivänä kun tuli tehtyä pitkä päivä Kuusinkijoella, niin tänään tuli nukuttua erittäin pitkään. Heräilin vasta noin kello 12:00 tietämillä ja päätin aloittaa päivän rauhassa miettimällä mitä sitä tänään keksisi tekemistä. Onneksi tuolla pohjoisessa ei kyllä ikinä tekeminen lopu kesken niin ei ollut hirveän vaikea tehtävä. Päätimme lähteä kavereiden mökille kalastamaan ja katsomaan, josko heidän järvessä vielä olisi sorsia jäljellä siinä samalla. Noin kello 16:00 aikaan olimme kavereiden mökillä ja päätimme aloittaa paistamalla vähän makkaraa ja syömisen jälkeen oli tarkoitus verkot mennä laittamaan josko siikaa ja ahventa olisi tarjolla.

Siinä sitten noin kuuden aikaan pääsimme viimein irtautumaan laiturista kapealla jokisoutuveneellä jonne olimme ottaneet mukaan ison noin 60litran ämpärin, kaksi virveliä ja kaiken varalta vielä haulikonkin, jos ihan soutamalla pääsisi tarpeeksi lähelle järvellä näkyneitä sorsia. Pääsimme hyvin verkonmerkille ja aloimme laskea verkkoa veteen, sorsia ei lähellä näkynyt vaan kaikki painelivat toiseen päähän järveä joten saimme rauhassa keskittyä verkkojen laskuun. Itse olin soutajan paikalla ja kaveri veneen perässä laskemassa verkkoa. Kun piti toinen verkko liittää ensimmäiseen kiinni niin kaverini tiputti ensimmäisen veteen ja alkoi selvittelemään toista verkkoa joka olikin mennyt hieman solmuun. Kun verkko oli selvitetty niin olin ajelehtinut hieman taaksepäin ja verkko oli kohdallani hieman upoksissa joten päätin nostaa verkon ja ojentaa sen kaverilleni, molemmat meistä nousi hieman penkistä ja kurkoitimme toisiamme kohden kädet ojossa. Tässä vaiheessa vene heilahti hieman oikealle ja laita painui veden alle, jonka jälkeen vene täyttyi vedestä muutamassa sekunnissa ja kaatui ympäri. Ehdin juuri ja juuri napata haulikosta kiinni ja heittää remmin olkapään päälle ja sitten olimmekin kaverin kanssa tuossa ei niin lämpimässä vedessä uimassa kaikki vaatteet päällä, verkot vedessä (ei tosin ihan toivotulla tapaa), virvelit pohjassa ja kaiken lisäksi ensimmäinen laskettu verkko kaverini jalkaan sotkeutuneena. Onneksi vyöllä roikkuu aina puukko kun eräillen mennään joten sain leikattua verkon pois kun kaverini tarjosi hieman jalkaa minua kohti. Tässä vaiheessa kun rantaan kuitenkin oli sen verran matkaa, että uiden sinne ei olisi kiva lähteä tekemään matkaa niin huusimme mökillä olleelle loppu porukalle ja he saapuivatkin varsin nopeasti naapurin veneellä paikalle. Siinä sitten teimme päätöksen, että kaverini ja minä emme yritä nousta toiseen kiikkerään veneeseen ettei sekin kaadu vaan hinaamme kaatuneen veneen minkä päällä siis makasimme toisella veneellä rantaan. Hinaaminen tuntui kestävän ikuisuuden ja veden kylmyys alkoi purra jossain vaiheessa sen verran, että hieman ennen rantaa alkoi jo pieni tärinä tulla päälle, onneksi tiesimme saunan olevan päällä ja sinne kohta pääsevämme. Lopulta saunan jälkeen juttu jo naurattikin, mutta päätimme, että tulevaisuudessa ne pelastusliivit täytyy pitää mukana ihan näin pienellä järvelläkin ollessa. Omaa tyhmyyttämme olimme siis lähteneet ilman pelastusliivejä matkaan, sillä jos vesi olisi ollut vielä kylmempää ja rannassa ei olisi ollut ketään niin siinä olisi ollut jo oikeasti tekemistä päästä rantaan asti.

Verkot ja virvelit saivat jäädä järveen tämän episodin jälkeen odottamaan seuraavaa päivää, jolloin kuivapuvun kanssa voisi käydä ne sukeltamassa pois pohjasta. Tälläinen onnettomuus herättää aina hyvin, että todella niitä liivejä voisi esimerkiksi merelläkin pitää mieluummin päällä kuin vain veneessä mukana mitä ainakin itse tapaan harrastamaan. Ei ne pelastusliivit kuitenkaan hirveästi liikettä estä, esimerkiksi paukkuliivithän ovat lähes huomaamattomat. Kuvia en tälle päivälle saanut sattuneesta syystä, että kännykkäni hieman sekoili tämän episodin jäljiltä eikä jostain syystä ihan ollut mukana tässä eräilyssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti